Hyvinvointimme tarvitsee sekä megawatteja että negawatteja

Olkiluoto 3.  Kuva: TVO / Hannu Huovila

Ajassa nyt -verkkolehdessä on käyty vilkasta ja mielenkiintoista keskustelua ydinvoimasta. Useat kirjoitukset ovat kuitenkin sisältäneet epätarkkoja ja täysin väärinymmärrettyjä asioita.   Esimerkiksi Ulla Mattfolkin Ydinvoima ja kasvihuoneilmiö-kirjoituksen väitteet, että ydinvoimateollisuus suhtautuu kevytmielisesti turvallisuuskysymyksiin, ovat täysin perättömiä. Ydinvoimayhtiöillä on erittäin korkea turvallisuuskulttuuri, ja ne noudattavat ydinvoimaloita koskevia lakeja säntillisesti. Myöskään käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa ei ole mitään epäselvää. Eduskunta on päättänyt, että Olkiluodon ja Loviisan nykyisten ydinvoimalaitosten käytetty ydinpolttoaine kapseloidaan ja sijoitetaan Olkiluodon peruskallioon. Ydinjätehuoltoon tarvittavat varat kerätään ennakkoon ydinsähkön hinnassa ja rahastoidaan Valtion ydinjätehuoltorahastoon, joten tästä ei aiheudu lisäkustannuksia tulevaisuudessa.

Ydinvoima yksinään ei ole ratkaisu ilmastonmuutokseen eikä edes sähköntuotantoon - ei Suomessa eikä globaalistikaan. Niin kuin ei ole mikään muukaan yksittäinen keino. Lähtökohtana on ollut, ja tulee jatkossakin olemaan, että ydinvoima on yksi osa monipuolista energiakokonaisuutta.  Erilaisia energian- ja sähköntuottamistapoja tarvitaan jo huoltovarmuudenkin takia. Jopa viidennes sähköstämme hankitaan ulkomailta. Primäärienergiasta tuontia on yli kaksi kolmasosaa, kun mukaan lasketaan hiilen, öljyn ja kaasun tuonti.

Kansainväliset tavoitteet velvoittavat

Ilmastonmuutoksen vuoksi vähäpäästöiset ja päästöttömät energian ja sähkön tuotantokeinot ovat suositeltavimpia. Suomi on jo vuosia sitten Kioton sopimuksessa sitoutunut pitämään kasvihuonekaasut vuosina 2008–2012 vuoden 1990 tasolla. Nyt myös Suomi on hyväksynyt Euroopan unionin ilmastopoliittiset tavoitteet, joiden mukaan vuoteen 2020 mennessä EU sitoutuu muista maista riippumatta vähentämään päästöjään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta sekä lisäävän uusiutuvien energianlähteiden osuutta energiankulutuksesta 20 prosenttiin. EU:n komission ehdotuksen mukaisesti Suomen tulisi lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus 38 %:iin nykyisestä 28 %:sta. Ja päästökaupan ulkopuolella olevien toimialojen päästöjä olisi vähennettävä 16 % vuoden 2005 päästömääristä.

Kansallisen ilmasto- ja energiastrategiamme mukaan energiantuotantomme pidetään vastaisuudessakin monipuolisena ja mahdollisimman omavaraisena. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että mitään päästötöntä tai vähäpäästöistä energialähdettä ei suljeta pois vaihtoehtojen joukosta. Esimerkiksi Olkiluodon uusi voimala vähentää valmistuttuaan Suomen hiilidioksidipäästöjä 8-10 miljoonalla tonnilla vuodessa.

Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta ydinvoima on hyvä sähkön tuotantovaihtoehto, koska sen koko elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt ovat erittäin vähäiset muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Uraanin louhinta ja polttoaineen kuljetus tuottavat luonnollisesti hiilidioksidipäästöjä, mutta vain vähäisissä määrin. Kehittyvissä maissa talouskasvu lisää hiilidioksidipäästöjä vääjäämättä. Siksi on tärkeää, että ainakin teollistuneet maat siirtyvät mahdollisimman vähäpäästöiseen sähköntuotantoon.

Ilmastonmuutoksen noustessa poliittisen päätöksenteon keskiöön on johtanut siihen, että ydinvoimaloita suunnitellaan ja rakennetaan eri puolilla maailmaa aivan uudella innolla. Ydinvoiman mahdollisuudet vähentää hiilidioksidipäästöjä kustannustehokkaalla tavalla on tunnistettu maailmanlaajuisesti.

Negawattejakin tarvitaan

Hyvinvointimme rakentuu pitkälti sähkön varaan. Tilastot tai ennusteet eivät osoita, että sähkönkäytön kasvu pysähtyisi saati kääntyisi laskuun. Sähköntarve on kasvanut vuosittain 1-2 prosenttia, muun muassa sähköä kuluttavien laitteiden lisääntyessä. Yhtä selvää on, että asenteita ja kulutustottumuksia energian säästämiseksi tulee muuttaa ja että energiaa säästävää tekniikkaa kehitetään jatkossakin. Uusien megawattien lisäksi tarvitsemme niin sanottuja negawatteja.

Teollisuutemme käyttää Suomen sähköstä yli puolet. Teollisuus ja palvelualat luovat talouskasvua, mikä tarkoittaa hyvinvointia ja työllisyyttä. Kaikkien eri tahojen pitää jatkossakin osallistua energiansäästöön, mutta ylisuuret säästöodotukset luovat harhakuvan mihin energian- ja sähkönsäästöillä voidaan parhaillaankin päästä.

Ydinsähköä ilman veronmaksajien rahoja

Kivihiili- ja öljykäyttöisiä voimaloita suljetaan ympäristösyistä, ja ne pitää korvata uusilla voimaloilla. Perusvoiman tuotannossa fossiilisten polttoaineiden korvaaminen ydinvoimalla on tehokkain tapa päästöjen vähentämiseksi. Keskeinen kysymys on sähkön hinta. Oikeilla energiapoliittisilla ratkaisuilla voidaan turvata elinkeinoelämän kilpailukykyä. Ydinsähköä on erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto, vaikka näissä laskelmissa on otettu huomioon kaikki kustannukset – myös käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus. Polttoainekustannuksien osuus ydinvoimalassa on niin pieni, ettei polttoaineen hinnan nousulla ole niin suurta vaikutusta toisin kuin esimerkiksi kaasuvoimalassa.

Tuulivoiman voimakas lisääminen taas onnistuu vain valtion tuella eli veronmaksajien rahoilla. Poliittisilla päätöksillä voidaan aina vaikuttaa eri sähkön tuotantomuotojen keskinäiseen kilpailukykyyn, mutta minkä verran kuluttajat ovat siitä valmiit maksamaan? Ja minkä verran elinkeinoelämän kilpailukykyä ollaan valmiita heikentämään lisäkustannuksilla?

Ydinvoimalan rakentaminen on toki kallis ja vaativa hanke. Kalleutta korostavilta turhan usein vain unohtuu, että rakentamiseen ei käytetä veronmaksajien rahoja, vaan rakentamiskustannuksista vastaavat yksityiset yritykset. Voimalan rakentaminen myös tuo paljon verotuloja ja työtä tuhansille ja taas tuhansille moniksi vuosiksi.

Energiakeskustelu herättää luonnollisesti tunteita, mutta olisi toivottavaa, että ei yritettäisi väittää mustaa valkeaksi. Monipuolinen, analyyttinen ja realistinen tarkastelu on tarpeen. Sähköstä puhuttaessa on tarkasteltavaa yhtä aikaa sekä sähkön saannin varmuutta, kohtuuhintaisuutta että ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Jouni Punnonen

Toimistopäällikkö

Yhteiskuntasuhteet ja viestintä

Teollisuuden Voima Oy