Talentia: sosiaalitakuu toteutuu kunnissa huonosti

Kuvassa HFU:n Kari Laurila vie Lääninhallitukseen toimeentulotukien liian pitkiä käsittelyaikoja koskevaa adressia vuonna 2006

(5.5.2008 Talentia) Sosiaalialan ammattijärjestö Talentia selvitti huhtikuussa jäsentensä näkemyksiä sosiaalitakuun toteutumisesta ja toimeentulotuen kehittämisestä. Selvitys paljastaa, että sosiaalitakuu toteutuu huonosti suurissa ja keskisuurissa kunnissa, joissa noin neljännes asiakkaista joutuu odottamaan yli säädetyn seitsemän arkipäivän takuuajan toimeentulotukipäätöstä tai pääsyä sosiaalityöntekijän luo. Syinä ovat henkilöstöpula ja työn organisoinnin puutteet, mutta myös ensisijaisten tukien alhainen taso. Selvityksen tulosten pohjalta Talentian hallitus päätti omasta linjauksestaan, jonka mukaan perustoimeentulon ongelmien kestävä ratkaisu alkaa siitä, että pienimmät eläkkeet ja päivärahat nostetaan sellaiselle tasolle, ettei niitä täydentävää toimeentulotukea tarvita. Nämä toimenpiteet vähentävät tehokkaimmin asiakkaan ”luukuttamista” ja vapauttavat sosiaalitoimistojen resursseja hyvinvointia tuottavaan, ehkäisevään sosiaalialan työhön.

Perustoimeentulotuen tasoa tulee nostaa, ja lisätä harkinnanvaraisen ja ehkäisevän toimeentulotuen käyttöä. Enemmistö alan työntekijöistä pitää toimeentulotuen nykyistä tasoa liian pienenä ihmisarvoiseen elämiseen. Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat haluaisivat käyttää enemmän harkinnanvaraista toimeentulotukea, koska se tuottaa hyviä tuloksia asiakkaan elämäntilanteen paranemisessa. Harkinnanvaraisen tuen vähäiseen käyttöön saattaa vaikuttaa toimeentulotuen rahoitus. Kunnat saavat valtiolta 50 % korvamerkittyä avustusta perustoimeentulotuen maksamiseen. Harkinnanvaraisen ja ehkäisevän toimeentulotuen kustannukset kunta kattaa omasta budjetista. Ei ole tavatonta, että kunnassa on annettu sosiaalityöntekijöille ohje käyttää äärimmäisen tiukkaa harkintaa.

Talentian mielestä sosiaalitakuun toteutuminen parantuu myös siten, että etuuskäsittelyn menetelmiä kehitetään ja otetaan laajemmin köyttään. Henkilöstön lisääminen on myös välttämätöntä. Talentian kyselyssä jäsenet esittivät sosiaaliohjaajia ja myös sosiaalityöntekijöiden virkojen ja toimien lisäämistä, jotta takuun toteutuminen voidaan turvata.

Kriittisyys Kela-siirtoa kohtaan on lisääntynyt

Usein esitetty ratkaisu toimeentulotuen ongelmiin on toimeentulotuen siirto Kelan tehtäväksi. Laman aikana 90-luvulla kokeiltiin maksatusta Kelassa ja kokemukset olivat myönteisiä. Sosiaalityöntekijöin Liitto on tuolloin Kela-siirron kannalla. Lainsäädäntö ja yhteiskunnallinen tilanne on muuttunut ja samalla sosiaalialan työntekijöiden kriittisyys perustoimeentulotuen Kelalle siirtämistä kohtaan on kasvanut. Vuonna 2005 tehdyssä selvityksessä 51 % kannatti Kela-siirtoa, mutta huhtikuussa 2008 tehdyssä selvityksessä vain 37 %, kun 41 % vastustaa siirtoa.

Kela-siirron etuina sosiaalialan työntekijät näkevät yhdenmukaiset myöntämiskäytännöt ja yhdenluukun-periaatteen toteutumisen. Uhkina työntekijät näkevät, että sosiaalityön palvelujen tarpeessa oleva asiakas ei ohjautuisi Kelan toimistosta sujuvasti sosiaalitoimeen. Pelätään myös, että sosiaalitoimen resurssit huonontuisivat entisestään, jos Kela-siirto toteutetaan. Syrjäytyminen lisääntyisi, eikä ongelmiin päästäisi puuttumaan niiden alkuvaiheessa.

Talentian hallitus ei ota tässä vaiheessa kantaa toimeentulotuen Kela-siirtoon, mutta korostaa, että mahdollisen Kela-siirron yhteydessä asiakkailla säilyy yhteys kunnan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palveluihin.